Leňol fof e heewde yimɓe, ina woodi jibinteeɓe e maggol jogoytooɓe jikke maggol, walla leydi maggol walla duunde maggol no woorunoo.
Jaari SOH, oo suka debbo pullo, pamaro duuɓi, mo famɗaani hakkille, mo suwaa nii tawo hay gaynude jibineede, keɓtinaaɗo e leydi Senegaal fof haa leydi Farayse wonde ɗum janngoowo ɓurɗo welde hakkille, mbele majjirde mo nii tan ina faamnoo, aaɓnoo wonande miijtotooɓe ?
Miin e wayɓe no am, faamɓe ngaňngu tuubakiri no foti mawnude e Afrik haa arti e pulaagu, peccaani sikke wonde ɗo yahaa artaa fof, wonaa kumpa laamu Farayse ko heɓi Jaari koo.
Tuubakiri ina anndi, Afrik sukkirta yolnde nde daɗaa ndee tan ko ganndal e karallaagal. Jaari, hakkille mum ina huɓɓiri ganndal, sabu omo renndini fannuuji ɗiɗi jaŋde, ɗi o waawi baawal beňal hono karallaagal e coňce. Annduɓe renndinɓe ɗii fannuuji ɗiɗi keewaani, walla nii so en kulaani mbiyen alaa tan pooften. Ndeen noon, ko o jogornooɗo sukkande en yolnde mawnde.
Mbele ndii kanngameeri leydi ina foti moobirde nii tan ?! Hakkille jaɓataa ɗuum, tee alaa fof kadi baawɗo jaɓnude en ɗuum. Sabu leydi ndi o wiyaa o moobii ndii, toon kullel tan e jaati mum, hay gooto suusaa fawde ɗum mette, mi haalaani noon warde ɗum, e ko sabaabu oo waawi wonde fof. Jooni noon, hol no aaɓnortoo jikke leydi, jikke leňol, arda e mon, tan naatnon ɗum e cukkiri ! Hannde hay heddinooɓe jogaade gacce e Farayseeɓe, cortii gurel-gacce mumen e maɓɓe, njenanaama aawasaagal maɓɓe e ngal'aňanaagu maɓɓe e men no foti mawnude, no foti bonde e hulɓinaade !!!
Woni goƳa maɓɓe e men, ňande kala e Alla ko hol no ɓe mbaɗata ha ɓe ɓeydoo majjinde Afrik, siiɓaade oogirde men, semmbeeji men, gannde men, sagataaɓe men, haa Afrik wemmbee, waasa rewde e boli ɓamtaare laaɓɗi, keɓtinaaɗi, e waɗde feere fof kadi ha ɓe koomta annduɓe mum, mbele ina ngoppa duunde Afrik, njaha Orop njooɗotoo toon, ndesa e maɓɓe ina ligganoo ɓe, ňenngee, ngonta ɓe.
Ko kaal-mi ɗoo wonaa huunde suuɗiinde, sabu ko Hooreejo leydi Farayse ndeen oo e hoore mum, oollinoo daande mum dow, wiyi : " Emin eeroo ɓiɓɓe Afrik, yoo ɗannoro ga amen gaa, kono yoo taw noon ko annduɓe maɓɓe ɓee ngarata "
E dow ɗuum, en paamii jaŋde e ganbdal meeɗaa wonde sara e ɓamtaare aduna oo. Ko enen humanbinneeɓe ɓee tan ngoni welsindiiɓe ganndal e annduɓe mumen. Majjere Jaari ndee, sinno ko leydi ɓamtiindi majjira potno no Jaari nii, ɗamaawu leydi, tawatnoo ko wolde ummiima hakkunde leyɗeele ɗee, conndi e kure ndillii, walla yah-ngartaa hakkunde laamuuji ɗiɗi ɗii waɗii, humpito heɓaama heen.
Tolno ganndal e neɗɗaagal e jikke jogaaɗo e Jaari oo, so hattaama, fotaani waɗde hay ňalawma gooto kuurɗo tawa anndaaka ɗo o woni, e ko jaggi mo. Kono nde tawnoo ko reenooɓe kisal ɓee e koye men njaggi mo, njaggiri haɗde Afrik daňde keele e aawdi mo ƳƳiri ndarotoondi e ɓamtaare mum, ko ɗuum waɗi, en kollat Alla tan, kono feere gaňo battambonɗo ina mooftii e majjere makko.
So en nduttiima e sabaabu tilfere ndee, eɗen mbaawi gaa gaa wonde Jaari Afriknaajo, Jaari ko pullo, ɓiy pullo, uuroowo pulaagu, mo suuɗaani pulaagu.
Nde o heɓata njeenaari makko e kawgel kuuɓtidinngel leydi Senegaal, e juuɗe Hooreejo Leydi Senegaal Makki SAL, o haalii e pulaar haa nanaa, o eerii sukaaɓe rewɓe fulɓe yoo njanngu, sabu ko kaňum woni ko nafata, tee alaa nafoore ari dow mum.
Tuugaade e pulaagu makko laaɓtungu nguu, e neɗɗo mawɗo jom ganndal mo o jogori wonoyde, noppi-boɗeeji ndarii palii, mbiyi fulɓe, haɓdiiɓe amen gila e gila, haɗnooɓe min jiimde Afrik no min njiɗiri, kaandaani e ngel cukalel gaynungel golle, jiɗngel hoore mum, gila alaa no foti, kaandidaani e ɗaccideede e ndii aawdi lobbiri. Ngaňngu Farayse e pulaagu ina diwi ɗoon nii boom.
Ko enen ngoni ɓe ngalaa njeer, kono farayseeɓe njiɗaa pulaagu wuura, sabu so pulaagu heɓii sago mum, janngii, haarii, fooftii, yiytondirii, ina wayi no ɓe nokkat ummorde maɓɓe e Afrik. So ɓe nokkaani ne, Afrik e gardogol pulaagu wayataa no ɓe njiɗiri.
Ko kaal-mi ɗoo koo, ko ɗuum haɗi ɓe rokkude fulɓe jam e haɗde ɗumen laamaade, e leyɗeele ɗe koɗi ɗee fof.
Haa jooni, ɓe njaggi fulɓe pooldaa tan ko conndi e kure, kono ɓerɗe mumen e hakkillaaji mumen keɓaaka, ko fooltoytooɓe. Ina gasa nii tawa ngool ummitogol Pulaagu kono yettii. Yettorii e jiytondiral doosɗe mumen. Haa e tafgol pelle guurɗe, daraniiɗe pinal, ganndal e jaŋde e wiɗtooji e nder ɗemngal Pulaar.
Hannde noon, leyɗeele njulyultondirii, kumpa iwii, pelle men ɓamtaare e pineyankooje ina poti ɓurde waɗtude hakkillaaji e ko ummini ɗumen koo. Ngannda ɗum wonaa golle pamare, ko golle mawɗe naamndiiɗe ɗowireede hakilantaagal e suuɗnde e jaambaraagal. Golle naamndiiɗe njuɓɓudi mawndi, ngalu, jaaynirɗe, lelngo golle laaɓtuɗe.
Ina fotnoo, haannoo, tawa TPW ina yettinoo e won njuɓɓudi tawa wayɓe no Jaari'en so naatii e Orop yitere maɓɓe ngaynaaka ina fawoo e mumen. Nde daroo ko ɓuri heewde e geɗe mum. Nde tawnoo kanngameeji mbeeɓaani, ko kaŋŋe luulu, so Alla yeɗii ɗum leňol, yoo jaggu heen no doole mum potirnoo hade heɓteede e juuɗe men, haame e nimsa, tawa feere alaa. Sabu Jaari ko jikke leňol, jikke Duunde Afrik fof no woorunoo.
En njeliima ɗo Alla, Jom baɗe e baawɗe oo, Baɗoowo ko foti, no fotiri, e nde foti, nde ɓiltanta en Jaari, artiri e juuɗe men tawa ina selli, ina hisi.
Joomam, woto sooynu jikke, yo A jaabo ko ňaagi-Maa-mi.
Aamiin, yaa ko waali e ňaamo Annabiijo Alla, Kodda Annabaaɓe, almaami mumen.
Aamadu Tijjaani KAN, winndiyanke, wiɗtiyanke, kebloowo heblooɓe.
Jaari SOH, oo suka debbo pullo, pamaro duuɓi, mo famɗaani hakkille, mo suwaa nii tawo hay gaynude jibineede, keɓtinaaɗo e leydi Senegaal fof haa leydi Farayse wonde ɗum janngoowo ɓurɗo welde hakkille, mbele majjirde mo nii tan ina faamnoo, aaɓnoo wonande miijtotooɓe ?
Miin e wayɓe no am, faamɓe ngaňngu tuubakiri no foti mawnude e Afrik haa arti e pulaagu, peccaani sikke wonde ɗo yahaa artaa fof, wonaa kumpa laamu Farayse ko heɓi Jaari koo.
Tuubakiri ina anndi, Afrik sukkirta yolnde nde daɗaa ndee tan ko ganndal e karallaagal. Jaari, hakkille mum ina huɓɓiri ganndal, sabu omo renndini fannuuji ɗiɗi jaŋde, ɗi o waawi baawal beňal hono karallaagal e coňce. Annduɓe renndinɓe ɗii fannuuji ɗiɗi keewaani, walla nii so en kulaani mbiyen alaa tan pooften. Ndeen noon, ko o jogornooɗo sukkande en yolnde mawnde.
Mbele ndii kanngameeri leydi ina foti moobirde nii tan ?! Hakkille jaɓataa ɗuum, tee alaa fof kadi baawɗo jaɓnude en ɗuum. Sabu leydi ndi o wiyaa o moobii ndii, toon kullel tan e jaati mum, hay gooto suusaa fawde ɗum mette, mi haalaani noon warde ɗum, e ko sabaabu oo waawi wonde fof. Jooni noon, hol no aaɓnortoo jikke leydi, jikke leňol, arda e mon, tan naatnon ɗum e cukkiri ! Hannde hay heddinooɓe jogaade gacce e Farayseeɓe, cortii gurel-gacce mumen e maɓɓe, njenanaama aawasaagal maɓɓe e ngal'aňanaagu maɓɓe e men no foti mawnude, no foti bonde e hulɓinaade !!!
Woni goƳa maɓɓe e men, ňande kala e Alla ko hol no ɓe mbaɗata ha ɓe ɓeydoo majjinde Afrik, siiɓaade oogirde men, semmbeeji men, gannde men, sagataaɓe men, haa Afrik wemmbee, waasa rewde e boli ɓamtaare laaɓɗi, keɓtinaaɗi, e waɗde feere fof kadi ha ɓe koomta annduɓe mum, mbele ina ngoppa duunde Afrik, njaha Orop njooɗotoo toon, ndesa e maɓɓe ina ligganoo ɓe, ňenngee, ngonta ɓe.
Ko kaal-mi ɗoo wonaa huunde suuɗiinde, sabu ko Hooreejo leydi Farayse ndeen oo e hoore mum, oollinoo daande mum dow, wiyi : " Emin eeroo ɓiɓɓe Afrik, yoo ɗannoro ga amen gaa, kono yoo taw noon ko annduɓe maɓɓe ɓee ngarata "
E dow ɗuum, en paamii jaŋde e ganbdal meeɗaa wonde sara e ɓamtaare aduna oo. Ko enen humanbinneeɓe ɓee tan ngoni welsindiiɓe ganndal e annduɓe mumen. Majjere Jaari ndee, sinno ko leydi ɓamtiindi majjira potno no Jaari nii, ɗamaawu leydi, tawatnoo ko wolde ummiima hakkunde leyɗeele ɗee, conndi e kure ndillii, walla yah-ngartaa hakkunde laamuuji ɗiɗi ɗii waɗii, humpito heɓaama heen.
Tolno ganndal e neɗɗaagal e jikke jogaaɗo e Jaari oo, so hattaama, fotaani waɗde hay ňalawma gooto kuurɗo tawa anndaaka ɗo o woni, e ko jaggi mo. Kono nde tawnoo ko reenooɓe kisal ɓee e koye men njaggi mo, njaggiri haɗde Afrik daňde keele e aawdi mo ƳƳiri ndarotoondi e ɓamtaare mum, ko ɗuum waɗi, en kollat Alla tan, kono feere gaňo battambonɗo ina mooftii e majjere makko.
So en nduttiima e sabaabu tilfere ndee, eɗen mbaawi gaa gaa wonde Jaari Afriknaajo, Jaari ko pullo, ɓiy pullo, uuroowo pulaagu, mo suuɗaani pulaagu.
Nde o heɓata njeenaari makko e kawgel kuuɓtidinngel leydi Senegaal, e juuɗe Hooreejo Leydi Senegaal Makki SAL, o haalii e pulaar haa nanaa, o eerii sukaaɓe rewɓe fulɓe yoo njanngu, sabu ko kaňum woni ko nafata, tee alaa nafoore ari dow mum.
Tuugaade e pulaagu makko laaɓtungu nguu, e neɗɗo mawɗo jom ganndal mo o jogori wonoyde, noppi-boɗeeji ndarii palii, mbiyi fulɓe, haɓdiiɓe amen gila e gila, haɗnooɓe min jiimde Afrik no min njiɗiri, kaandaani e ngel cukalel gaynungel golle, jiɗngel hoore mum, gila alaa no foti, kaandidaani e ɗaccideede e ndii aawdi lobbiri. Ngaňngu Farayse e pulaagu ina diwi ɗoon nii boom.
Ko enen ngoni ɓe ngalaa njeer, kono farayseeɓe njiɗaa pulaagu wuura, sabu so pulaagu heɓii sago mum, janngii, haarii, fooftii, yiytondirii, ina wayi no ɓe nokkat ummorde maɓɓe e Afrik. So ɓe nokkaani ne, Afrik e gardogol pulaagu wayataa no ɓe njiɗiri.
Ko kaal-mi ɗoo koo, ko ɗuum haɗi ɓe rokkude fulɓe jam e haɗde ɗumen laamaade, e leyɗeele ɗe koɗi ɗee fof.
Haa jooni, ɓe njaggi fulɓe pooldaa tan ko conndi e kure, kono ɓerɗe mumen e hakkillaaji mumen keɓaaka, ko fooltoytooɓe. Ina gasa nii tawa ngool ummitogol Pulaagu kono yettii. Yettorii e jiytondiral doosɗe mumen. Haa e tafgol pelle guurɗe, daraniiɗe pinal, ganndal e jaŋde e wiɗtooji e nder ɗemngal Pulaar.
Hannde noon, leyɗeele njulyultondirii, kumpa iwii, pelle men ɓamtaare e pineyankooje ina poti ɓurde waɗtude hakkillaaji e ko ummini ɗumen koo. Ngannda ɗum wonaa golle pamare, ko golle mawɗe naamndiiɗe ɗowireede hakilantaagal e suuɗnde e jaambaraagal. Golle naamndiiɗe njuɓɓudi mawndi, ngalu, jaaynirɗe, lelngo golle laaɓtuɗe.
Ina fotnoo, haannoo, tawa TPW ina yettinoo e won njuɓɓudi tawa wayɓe no Jaari'en so naatii e Orop yitere maɓɓe ngaynaaka ina fawoo e mumen. Nde daroo ko ɓuri heewde e geɗe mum. Nde tawnoo kanngameeji mbeeɓaani, ko kaŋŋe luulu, so Alla yeɗii ɗum leňol, yoo jaggu heen no doole mum potirnoo hade heɓteede e juuɗe men, haame e nimsa, tawa feere alaa. Sabu Jaari ko jikke leňol, jikke Duunde Afrik fof no woorunoo.
En njeliima ɗo Alla, Jom baɗe e baawɗe oo, Baɗoowo ko foti, no fotiri, e nde foti, nde ɓiltanta en Jaari, artiri e juuɗe men tawa ina selli, ina hisi.
Joomam, woto sooynu jikke, yo A jaabo ko ňaagi-Maa-mi.
Aamiin, yaa ko waali e ňaamo Annabiijo Alla, Kodda Annabaaɓe, almaami mumen.
Aamadu Tijjaani KAN, winndiyanke, wiɗtiyanke, kebloowo heblooɓe.
Actualités
