Haala yahdata ko e gollal.Ɗaayre keeweendi ɓaleeɓe leydi Moritani ko hakke keeweendi pelle mum.Won e fannu yaama ɗum yiyree hono no huunde moƴƴere kono e mbaadi mum ngonaandi hannde ko ɗum cargu maa ustaare mbi’en.
Heewii ɗo pelle tafaa tawii ko ngam saltaade dimngal dimndangal e keeceeje men gila e keneeli jeytaare,kono nanondiral roŋkaa. Luural ngal noon woni yumma tohe men,bonni jaɓɓal ndimaagu men.wadde inana laya heɓii koppi gonɗi men.
Hannde e moƴƴere Geno en nji’I ko eɗen mottira poofaali,momten gonɗi.En nji’i ɗoo ko mooyaani mooɓondiral baɗngal faayiida,ñalnde 09 lewru fevrier ɓennu ndu.En kaaɗataa tan e daliilu ngaal mooɓondiral,ngannduɗaa wonnoo ko eeraade gardiiɗo leydi ndii e laamu mum ,nde pirtata kulal 1993 ngal Maawuyaa tafnoo caggal warngooji dadinooɓe ɓaleeɓe e nder daawal 1989 faade 1992 e nder Moritani.
Caggal nde lannda:AJD/MR e gardogol gooto e jaale IBRAAHIIMA SAAR ,holliti ngoon miijo pelle goɗɗe nootitiima kadi ndari darnde wannde faayiida. fulɓe ina mbi’a:”wulaango jamma accirtaake gooto”,haa arti noon e ngoƴa leñol e kuuɓal.Ina jeyanoo e ɗeen pelle hono:TOUCHE PAS A MA NATIONALITE e gardagol:ABDUL BIRAAN WAN,kono kadi lannda:PLEJ e gardagol mawɗo BAH MAMMADU ALASAN wonndude terɗe teelɗe teskaaɗe
.Hay so tawii ɗum meeɗii wadde,paamen kam ko oo saha hannde leñol ɓaleeɓe moritani ɓuri ɗum soklude.hay so tawii kadi ɗum yerɓinaani uldu Abdul Asiis e laamu mum,waɗanii en faayiida so en ɓetii ɗum:
Goo-Ɗum ittii heɗɗaawo luural ɓeen tawanooɓe.
Ɗiɗi-Ɗum firtii fenaande ɓooynde:wiyeede en nanondirtaa saka ɓamden.
Tati-kala ko teelal gollii,dental ɓura ɗum.
Eɗen ñaago tan nde ɓe njokkata darned.Njetten kala terɗe teelɗuɗe dariiɗe haa ɗum waawi laataade.Eɗen eeroo kala fedde e terɗe teelɗuɗe nde mballitta leñol ngol e ngootaagu mum nde tawnoo ko ɗum wonata doole mum,mbele waawa haptaade e heptude hujjaaji mum jeddaaɗi.Gelongal fuuta wi’I : “so leñol rentii,hulee hersee,hormee toownee ittanee geɗal “.
Abdulaay Saar
Dowlirɗo
Demmba Saar
Heewii ɗo pelle tafaa tawii ko ngam saltaade dimngal dimndangal e keeceeje men gila e keneeli jeytaare,kono nanondiral roŋkaa. Luural ngal noon woni yumma tohe men,bonni jaɓɓal ndimaagu men.wadde inana laya heɓii koppi gonɗi men.
Hannde e moƴƴere Geno en nji’I ko eɗen mottira poofaali,momten gonɗi.En nji’i ɗoo ko mooyaani mooɓondiral baɗngal faayiida,ñalnde 09 lewru fevrier ɓennu ndu.En kaaɗataa tan e daliilu ngaal mooɓondiral,ngannduɗaa wonnoo ko eeraade gardiiɗo leydi ndii e laamu mum ,nde pirtata kulal 1993 ngal Maawuyaa tafnoo caggal warngooji dadinooɓe ɓaleeɓe e nder daawal 1989 faade 1992 e nder Moritani.
Caggal nde lannda:AJD/MR e gardogol gooto e jaale IBRAAHIIMA SAAR ,holliti ngoon miijo pelle goɗɗe nootitiima kadi ndari darnde wannde faayiida. fulɓe ina mbi’a:”wulaango jamma accirtaake gooto”,haa arti noon e ngoƴa leñol e kuuɓal.Ina jeyanoo e ɗeen pelle hono:TOUCHE PAS A MA NATIONALITE e gardagol:ABDUL BIRAAN WAN,kono kadi lannda:PLEJ e gardagol mawɗo BAH MAMMADU ALASAN wonndude terɗe teelɗe teskaaɗe
.Hay so tawii ɗum meeɗii wadde,paamen kam ko oo saha hannde leñol ɓaleeɓe moritani ɓuri ɗum soklude.hay so tawii kadi ɗum yerɓinaani uldu Abdul Asiis e laamu mum,waɗanii en faayiida so en ɓetii ɗum:
Goo-Ɗum ittii heɗɗaawo luural ɓeen tawanooɓe.
Ɗiɗi-Ɗum firtii fenaande ɓooynde:wiyeede en nanondirtaa saka ɓamden.
Tati-kala ko teelal gollii,dental ɓura ɗum.
Eɗen ñaago tan nde ɓe njokkata darned.Njetten kala terɗe teelɗuɗe dariiɗe haa ɗum waawi laataade.Eɗen eeroo kala fedde e terɗe teelɗuɗe nde mballitta leñol ngol e ngootaagu mum nde tawnoo ko ɗum wonata doole mum,mbele waawa haptaade e heptude hujjaaji mum jeddaaɗi.Gelongal fuuta wi’I : “so leñol rentii,hulee hersee,hormee toownee ittanee geɗal “.
Abdulaay Saar
Dowlirɗo
Demmba Saar
Actualités
