Pobbi conngii barooɗe
Boolumbal wullii luukii
hoodere siirti dow jeeri
Jooli kaaYe fof girnyitii faayii
Golal laamu boto boto diirii
duule pelɓondiri toɓo jippii
kono ko jamngel pittaali toɓi
pobbi conngii barooɗe dow Jeeri
bonoore seɗii sagataaɓe ngenndi
soofaaji leydi-am ɓe kalkii ngartoraani
Saare am sunii foofaani
Mammadu Sammba Jah mawnum Jarno
korsuɗo neene Raabi nawaama artaani
pobbi conngii barooɗe dow jeeri
Ko Usmaan Abdalla Usmaan ɓe mobbi
capatal Wele hannde min mbeltaaki
yelle Woojere Wele Be njolnii e biir ɓe nawii
Giɗo Cilo Budal yahii waynaaki
woppii baayeeji ndiwnaani
Sammba Demmba Kulibali min ngoyii
ɓe nawii njoolam yaakaare Baaba Demmba
pobbi conngii barooɗe dow jeeri
Arme malaani pullo Bilbasi
Saada Binta Sooyel Be nawii
Pullo tinaani ndeke jamfa jolii
ndoorel wonaa sehil ko jamfa muyni
Pobbi conngii barooɗe dow Jeeri
Jayli Bah yahii waynaaki
ñande heen jeyli ndillaani
Be pellaa no jigaaje e pooli
pobbi conngii barooɗe dow Jeeri
Denɗi! mi eeriima taan Toorodo
Jaalal galle Baaba Bokar ɓe liɓii
Sammba Sumarel jolii e biir ɓe nawii
Ko jamma jeytaare Be njuɗimo
sukuño wiyi ina welna juulde ngenndi
alaa ko welatamo so wonaa layyaade teew ɓaleejo
jamma 28 nowamburu ko 28 sagata ɓe kutti
petelaaji ɓe pelli,
ataaye ɓe njartii
jaleeɗe ɓe kakki
koyɗe ɓe pawondiri
Aararaay ɓe mbeeyni
ngam weltaare nge yannge jigaaje
pobbi conngii barooɗe dow Jeeri.
- Mboɗo woya mi yejjitaani kaawoyam
Soh pullo taan Alfaa mawnum Paali
noddumi ko yelle Tullaay e Halimata
korsuɗo maamooy Binta
Afo Baaba Mamma Sibaa
ɓalawol yooɗi yuumti no fino Alla
ɓe mbarii Hammadi jaagal wuro e ladde
pobbi conngii barooɗe dow jeeri
bonoore seɗi sagataabe nder jeereende
Jammaaji Inaal kulɓiniima,
jammaji Nebeyka kulɓiniima
jammaaji Jereyda kulɓiniima
Jammaaji Aslaat kulɓiniima
Pobbi conngii barooɗe dow Jeeri.
Wuram ɗaanaaki ɗaldaama yeeweende
ɗaanaaki ne kay yummum Abdul Bukka Njaay
Takkusaan ina eeree, curuyal haggi laaɗe
kure ina cokkee e Abdul e baaɗiraagel yari maayo
taanum Dikkal ganndo maayo e noodi Be njoolii.
Yumma ina ndaara o bone waawanaa
nde tooñannge ɓurtii korsa haɗataa
ko gubboowel ceene o waɗaa, caggal wuro o werlaa
Neene Amnata momtu gonɗi munyaa
duwaaw ngayniraa nduusiraa Abdul ma.
Mboɗo woya mi gaynaani hiiwtaade
hay sinno jamfa waɗiikam ko ina wara
Maalik coftungel Gorel mi yejjittaa
ko fedde am haɗtii nde waasi jahdiiɗo
mboɗo naji mboɗo janngto mi deƴƴaani
haa giɗo siftinimi Baaba Hammadi Juumo ko ɗoo rewi
Gila naange fuɗaani fittaandu makko ɓe ndiiftii
Be mbarimo hay juuldemo ɓe kaɗi
galle ɓe naati hay woydemo ɓe karmini
kurusaaji Be taƴi, duwiiɗo waaltoyaa wirto Bennaa
waɗde saare am woyii deƴƴaani.
Saare am woyii deƴƴaani Aamadu Sal Tokosel
cukalel yontaani be petti suumtii haa maayi.
Saare am woyii deƴƴaani Babayal Jah
Baaɗum kaamiilu kaɓɓaaɗo
Ko piile cuumti Jarno haa maayi.
Ko o yimno lollini SYBAHSAAR haa jookli fof nani
Saare am woyii Iisa Sumarel haa dow koylel mbaara.
Kono haa jooni leñol faamaani
ko ƴakki jalo e jammbere woppaa gerte cahaaɗe.
Kaaw Tokosel Tuure
Boolumbal wullii luukii
hoodere siirti dow jeeri
Jooli kaaYe fof girnyitii faayii
Golal laamu boto boto diirii
duule pelɓondiri toɓo jippii
kono ko jamngel pittaali toɓi
pobbi conngii barooɗe dow Jeeri
bonoore seɗii sagataaɓe ngenndi
soofaaji leydi-am ɓe kalkii ngartoraani
Saare am sunii foofaani
Mammadu Sammba Jah mawnum Jarno
korsuɗo neene Raabi nawaama artaani
pobbi conngii barooɗe dow jeeri
Ko Usmaan Abdalla Usmaan ɓe mobbi
capatal Wele hannde min mbeltaaki
yelle Woojere Wele Be njolnii e biir ɓe nawii
Giɗo Cilo Budal yahii waynaaki
woppii baayeeji ndiwnaani
Sammba Demmba Kulibali min ngoyii
ɓe nawii njoolam yaakaare Baaba Demmba
pobbi conngii barooɗe dow jeeri
Arme malaani pullo Bilbasi
Saada Binta Sooyel Be nawii
Pullo tinaani ndeke jamfa jolii
ndoorel wonaa sehil ko jamfa muyni
Pobbi conngii barooɗe dow Jeeri
Jayli Bah yahii waynaaki
ñande heen jeyli ndillaani
Be pellaa no jigaaje e pooli
pobbi conngii barooɗe dow Jeeri
Denɗi! mi eeriima taan Toorodo
Jaalal galle Baaba Bokar ɓe liɓii
Sammba Sumarel jolii e biir ɓe nawii
Ko jamma jeytaare Be njuɗimo
sukuño wiyi ina welna juulde ngenndi
alaa ko welatamo so wonaa layyaade teew ɓaleejo
jamma 28 nowamburu ko 28 sagata ɓe kutti
petelaaji ɓe pelli,
ataaye ɓe njartii
jaleeɗe ɓe kakki
koyɗe ɓe pawondiri
Aararaay ɓe mbeeyni
ngam weltaare nge yannge jigaaje
pobbi conngii barooɗe dow Jeeri.
- Mboɗo woya mi yejjitaani kaawoyam
Soh pullo taan Alfaa mawnum Paali
noddumi ko yelle Tullaay e Halimata
korsuɗo maamooy Binta
Afo Baaba Mamma Sibaa
ɓalawol yooɗi yuumti no fino Alla
ɓe mbarii Hammadi jaagal wuro e ladde
pobbi conngii barooɗe dow jeeri
bonoore seɗi sagataabe nder jeereende
Jammaaji Inaal kulɓiniima,
jammaji Nebeyka kulɓiniima
jammaaji Jereyda kulɓiniima
Jammaaji Aslaat kulɓiniima
Pobbi conngii barooɗe dow Jeeri.
Wuram ɗaanaaki ɗaldaama yeeweende
ɗaanaaki ne kay yummum Abdul Bukka Njaay
Takkusaan ina eeree, curuyal haggi laaɗe
kure ina cokkee e Abdul e baaɗiraagel yari maayo
taanum Dikkal ganndo maayo e noodi Be njoolii.
Yumma ina ndaara o bone waawanaa
nde tooñannge ɓurtii korsa haɗataa
ko gubboowel ceene o waɗaa, caggal wuro o werlaa
Neene Amnata momtu gonɗi munyaa
duwaaw ngayniraa nduusiraa Abdul ma.
Mboɗo woya mi gaynaani hiiwtaade
hay sinno jamfa waɗiikam ko ina wara
Maalik coftungel Gorel mi yejjittaa
ko fedde am haɗtii nde waasi jahdiiɗo
mboɗo naji mboɗo janngto mi deƴƴaani
haa giɗo siftinimi Baaba Hammadi Juumo ko ɗoo rewi
Gila naange fuɗaani fittaandu makko ɓe ndiiftii
Be mbarimo hay juuldemo ɓe kaɗi
galle ɓe naati hay woydemo ɓe karmini
kurusaaji Be taƴi, duwiiɗo waaltoyaa wirto Bennaa
waɗde saare am woyii deƴƴaani.
Saare am woyii deƴƴaani Aamadu Sal Tokosel
cukalel yontaani be petti suumtii haa maayi.
Saare am woyii deƴƴaani Babayal Jah
Baaɗum kaamiilu kaɓɓaaɗo
Ko piile cuumti Jarno haa maayi.
Ko o yimno lollini SYBAHSAAR haa jookli fof nani
Saare am woyii Iisa Sumarel haa dow koylel mbaara.
Kono haa jooni leñol faamaani
ko ƴakki jalo e jammbere woppaa gerte cahaaɗe.
Kaaw Tokosel Tuure
Actualités
