Waɗtude Muritaninaaɓe fof huutortooɓe arab ɓolo ko koyɗol duumingol e ko'e laamuuji Muritani gila jeytaare leydi ndii e hitaande 1960. Ngol koyɗol woni hoore e ko addata caɗeele e nder Muritani, e ko haɗi deeƴre e nanondiral heɓeede gila nde ndenndaandi Muritani tagaa. Laamuuji ɗii fof kadi ko njiimaandi safalɓe, bannge gooto e leƴƴi Muritani mo aldaa e diisnondiral, mo aldaa e kaaldigal e leƴƴi goɗɗi, calanaaɗi potal e yoga e hakkeeji ɗi doosɗe leydi ndii fodani ɗum'en. Ena wayi tan hono lañɗo fof, fayni ko bannge mum, haa teeŋti e heedɓe e laamu gila ndeen: renndidiiɓe ngenndi hono safalɓe.
Jaŋde waawnere
Duubi ɓennii caggal nde wostaade ɓaleeɓe ɓee ngonaa hardaneeɓe roŋkaama yo tabit! Hol ko waɗi noon? Hol ko waɗi gila fuɗɗaa dawreede pulaar, wolof e sooninke ena ubbiree tekel-tekel, hay huunde alaa heen ko gasi? Jaabawuuji ɗee naamne ena keewi fannuuji, kono ena anndaa kala ko waɗiraa waawnere heewaani waɗeede barke. Ena saɗi e men mo jannginaaka aarabeere e nder duɗe laamu. Kono e teskuya, ena limoo e men ɓe paamaani posone coomdaaɗo e janngingol aarabeere ñaamɗo ɗum kala ko nuskoowo! Sahaa mo ngon-ɗen sukaaɓe heccuɓe, en njoganooki won e hakkille won, kono gooto e men fof ena faami safalɓe njiɗi tan ko ngal mum'en ngal etee sinno ko sago maɓɓe tawa ɗe men ɗee en nattii huutoraade ɗum'en! Ko ɗum waɗi sukaaɓe keewnoo ko yeebaade jaŋde aarabeere ndee, walla nih njawoo jannginoowo oo, kawjina-ɗum, ɓe kaljina-ɗum haa roŋka jannginde. Ko ɗum waɗi heewɓe e men keɓaani hay pos e ndeen jaŋde sabu men faamde jannginoowo oo wonaa tan ganndal woni e naatnude e ko'e men, kono ko yiɗde yo en ngoppu ɗe men, ngonten ko ɓe ngoonɗini koo: "aarabeeɓe".
Kono e duuɓi ɓennuɗi ɗii kala, caggal nde laamuuji leñam-leñamaagu ndeggondiri e hoore leydi Muritani, ɓee etiima fuunti, gasaani; ɓeya etii hulɓinde, en kulaani, haa arti e ɓurɗo woɗɗoyde e yiɗde yoɓtaade e men Salaare woppude ɗemɗe men oo, Maawiyaa! Warngooji, yanooji e dahgol woni ko huutoraa ngam wiyde ɓaleeɓe Muritani "so on njaɓaani nuskude, ma min bar on"! Ngol dawrugol ƴiiƴiiwol ngol añɓe pewji e kitaale 90 fayi 2000, yooɓii piɗtaali ɗi limotaako, bonni peeje teemeede e men walla ujunnaaji e men; uujnii sukaaɓe e mawɓe, saaki ɗum'en e leyɗeele ɓadiiɗe e goɗɗuɗe.
Duuɓi niɓɓere
Yaakaare fuɗɗii arde caggal nde Maawiiyaa liɓaa. Hay gooto foɓɓaaani gargol Elii Wul Md Vaal e laamu, alaa: ɓaleeɓe poɓɓani ko waɗ-njiytaa janɗo e Maawiiyaa, cikkatnooɗo waawi-wara to feccere ɓaleeɓe tan! A ñaw? Bone ficcaani laaci? Maawiyaa wontii daartol hay so hannde o darnaaka e yeeso ñaawooɓe yoo nooto tuumamuuyaaji ɗi renndo hakkundeleyɗiiwo ngoo takki-mo: warngooji, dahgol, keftugol jawɗeele e wuurtude warooɓe yoo njan e ɓaleeɓe! Ɗum fof e wayde noon, ena waawi wiyeede hannde o wontii oorndiiɗo ("hors-jeu")! Elii Wul Vaal haalaani ko fayi e wuro caggal nde wowlaandu dawrugol makko bayyinaa: o jaɓaani wonde Muritani e wonndi e caɗeele ngenndi, caɗeele ɗe ɓaleeɓe njiyi e leydi ndii salaama heftineede. Ndeke Elii suɓii ko pahɗugol e ngumndam kala nde haala "naamnal ngenndiwal" ngal umminaa! Ɗum ena ɓeydi tuuma wonde alaa laamɗo capaato mo wonndaani e salaare yoo pulaar e wolof e Sooninke ndokke potal e aarabeere, mbaɗtee ɗemɗe laamiije. Hakkunde gargol Elii e tooɗe laamɗoyaŋkooje baɗɗe e hitaande 2007, ena wayi hono caɗeele keewɗe ko ko ndeƴƴaa e dow ɗaminaade Elii ena hokkita laamu nguu siwil en, e addi mo o tootondiri e ɓiyɓe Muritani. Kono hay nde Siidi Wul Seek Abdallaahi nawi raay e toɗɗe 2007 ɗee, ena hulanoo mburu fof tan ko fariŋ, o wonaa gaddoowo gowlaali luurduɗi e pewjanɗe safalɓe njiimde leydi ndii tawa alaa mo pecata so wonaa e ko'e mum'en. Hol ko waɗi-mi wiyde noon? Kooniŋkooɓe tottii laamu siwil en, kono ɓoggol ngol ɓe kaɓɓi e makko ko ko rewnaa tan, haɓɓitaaka. Siidi haɓɓaa ko ngada, ena wonndi e ɓoggol: kala nde o wiyi omo woɗɗoya, ɓe mbippa ngol, o arta e maɓɓe! Kono hay so tuuba ko ko tufni, kañum ɓuri wellinaade: yaakaare ena yowii e laamu siwil toɗɗaangu ngadangu ngu Muritani meeɗi dañde.
Yaakaare gonnooɗo koyɗol fuɗɗiima wontude goonga sabu laamu Muritani udditii noppi mum waɗtii heɗaade wulaango haɓanteeɓe hakkeeji ɓalaaɓe. Laamu Siidi wiyi ena weeɗi junngo kala Muritaninaajo daraniiɗo moƴƴere leydi ndii. Ngaal damal ngal Siidi udditi woni ko saabii hannde gartugol ujunnaaje moolinooɓe e leyɗeele bayɗe hono Senegaal, Maali, e goɗɗitiiɗe... On sahaa, yantude e yonta Elii Vaal, ena wayi hono peeje aaraabinde leydi ndii ko ko joñaa nih. Lanndaaji mbaɗtii haalde haala "naamnal ngenndiwal" e rajooji e teleeji: ndeke ena sikkaa ko ɓuri bonde koo heedi ko caggal.
Peeje ngada e ɓoggol?
Kono Siidi waawaano woɗɗoyde sabu ngada mo o haɓɓaa oo, sabu ɓoogol ngl kooniŋkooɓe kaɓɓi e makko ngol. Ngati o fuuɗɗii ferde mbootu, ɓe mbippi ɓoggol, o ari omo ɓurɓii. Haala haalii haa heewi, seppooji, ñiŋooje, gulaali pelle adunayaŋkooje: hay pos nafaani, Generaal Asiis ɓuuftiima haa laaɓi, ɓoornii wutte waliyyu garɗo danndude ngenndi Muritani. Doole addi-mo, fuuti joɗɗini-mo... Kono laabii tan ko Asiis woni hannde jom doole e leydi ndii. Kala mo seedinoo kampaañ toɗɗe laamɗoyaŋkooje 2009 ɗee ena jogii yaakaare wonde Asiis maa won ko firti Alla e makko waayde joofaade ngoƴaaji renndo ngoo. O joofiima hay ngoƴaaji ɓaleeɓe biyanooɗi ngoodaani. Eɗen ciiftora wolaango makko to Kayhaydi nde o holliti wonde ɓaleeɓe mbaɗaama golle bonɗe etee hakkeeji mum'en poti ko yoolteede! Hay laamɗo capaato gooto meeɗaa naneede ena miijoo ɗum nih saka ena wowla ɗum e reedu Fuuta. Asiis faamii hol no wooteeji ɓaleeɓe keɓortoo e toɗɗe laamɗoyaŋkooje ɗe o felliti yuɓɓinde ngam laaɓɓinde innde makko e kuudetaa mo o waɗi oo. Oon sahaa, pelle keewɗe, ena jeyaa heen pelle ɓaleeɓe, ena ndenndi e FNDD ngam haɓanaade duttagol laamu e juuɗe toɗɗaaɗo Sidi Wul Seek. Kono Asiis, e ƴoƴe mum, seerndii ɓaleeɓe sabu gowlaali makko ngaddii sikki-sakka e ɓerɗe heewɓe: biyɗo ena humtana en piɓle tonnguɗe en gila duuɓi, kaalɗo ko hay laamɗo gooto meeɗaa haalde e baɗte gonndigal hakkunde leƴƴi Muritani, en ndewat e mum sabu haala makko ena weli en, walla en nefat-mo sabu ko o gujjuɗo laamu? Ko ɗoon woni laabi celi ɗo yoga e men muurdi, ɓee payi jeeri, ɓayi payi waalo!
Asiis toɗɗaama, Asiis jooɗiima e laamu. En ganrtataa e yoga e dille baɗɗe e dumunnaaji ɗi toɗɗe ɗee kuccanaa: seppooji FNDD nder e caggal leydi, gulwulti hakkunde AJD/MR e FLAM, debaaji ɗi ngasataa e dow jaɓre walla ñiŋoore kuudetaa oo haa yettii nanondire ciifaaɗeto Dakaar Senegaal e gardogol jaagorgal geɗe hakkundeleyɗiije Senegaal hono Seek Tijjaani Gaajo!
Won ko hesɗi ko joli e hoore laamu nguu hannde: ko wowlaandu mawɗo jaagorɗe leydi ndii hono Wul Mohamed Laghdaf ngartirngu "aarabaagal leydi Muritani" ngal hiisaaki leƴƴi goɗɗi ɗi ngonaa aarabeeɓe! Ko ñalnde 1 MBooy 2010 laamu Muritani mawnini "ñalngu ɗemngal aarabeere". Kaŋko mawɗo jaagorɗe oo, o hollitii wonde so wonaa aarabaagal naatnee e fannuuji nguurndam leydi ndii kala, "en timmaani tawo". O wiyi wonde haɗi ɗemngal aarabeere ndee ƴellitaade ko "ɗemkon" goɗnkon ɗe [woɗɓe] kaalata! Yoga e ɓaleeɓe Muritani ngirñitorii noon ngal ngam wullitaade ndee "ruttaade bonde e yontaaji niɓɓi" ɗemnooɗi yooɓaade kisal ngenndi ndii... Ko ɗum woni hannde haala mawka ubbitaaka e laamu Abdel Asiis! Ko ɗum woni ko njogor-ɗen faccirde e hiñde e rogere men ɗiɗaɓere arore... (en jokki)
Kuɗol Ibraahiima SAAR
Source: Les News, Dawrugol
Jaŋde waawnere
Duubi ɓennii caggal nde wostaade ɓaleeɓe ɓee ngonaa hardaneeɓe roŋkaama yo tabit! Hol ko waɗi noon? Hol ko waɗi gila fuɗɗaa dawreede pulaar, wolof e sooninke ena ubbiree tekel-tekel, hay huunde alaa heen ko gasi? Jaabawuuji ɗee naamne ena keewi fannuuji, kono ena anndaa kala ko waɗiraa waawnere heewaani waɗeede barke. Ena saɗi e men mo jannginaaka aarabeere e nder duɗe laamu. Kono e teskuya, ena limoo e men ɓe paamaani posone coomdaaɗo e janngingol aarabeere ñaamɗo ɗum kala ko nuskoowo! Sahaa mo ngon-ɗen sukaaɓe heccuɓe, en njoganooki won e hakkille won, kono gooto e men fof ena faami safalɓe njiɗi tan ko ngal mum'en ngal etee sinno ko sago maɓɓe tawa ɗe men ɗee en nattii huutoraade ɗum'en! Ko ɗum waɗi sukaaɓe keewnoo ko yeebaade jaŋde aarabeere ndee, walla nih njawoo jannginoowo oo, kawjina-ɗum, ɓe kaljina-ɗum haa roŋka jannginde. Ko ɗum waɗi heewɓe e men keɓaani hay pos e ndeen jaŋde sabu men faamde jannginoowo oo wonaa tan ganndal woni e naatnude e ko'e men, kono ko yiɗde yo en ngoppu ɗe men, ngonten ko ɓe ngoonɗini koo: "aarabeeɓe".
Kono e duuɓi ɓennuɗi ɗii kala, caggal nde laamuuji leñam-leñamaagu ndeggondiri e hoore leydi Muritani, ɓee etiima fuunti, gasaani; ɓeya etii hulɓinde, en kulaani, haa arti e ɓurɗo woɗɗoyde e yiɗde yoɓtaade e men Salaare woppude ɗemɗe men oo, Maawiyaa! Warngooji, yanooji e dahgol woni ko huutoraa ngam wiyde ɓaleeɓe Muritani "so on njaɓaani nuskude, ma min bar on"! Ngol dawrugol ƴiiƴiiwol ngol añɓe pewji e kitaale 90 fayi 2000, yooɓii piɗtaali ɗi limotaako, bonni peeje teemeede e men walla ujunnaaji e men; uujnii sukaaɓe e mawɓe, saaki ɗum'en e leyɗeele ɓadiiɗe e goɗɗuɗe.
Duuɓi niɓɓere
Yaakaare fuɗɗii arde caggal nde Maawiiyaa liɓaa. Hay gooto foɓɓaaani gargol Elii Wul Md Vaal e laamu, alaa: ɓaleeɓe poɓɓani ko waɗ-njiytaa janɗo e Maawiiyaa, cikkatnooɗo waawi-wara to feccere ɓaleeɓe tan! A ñaw? Bone ficcaani laaci? Maawiyaa wontii daartol hay so hannde o darnaaka e yeeso ñaawooɓe yoo nooto tuumamuuyaaji ɗi renndo hakkundeleyɗiiwo ngoo takki-mo: warngooji, dahgol, keftugol jawɗeele e wuurtude warooɓe yoo njan e ɓaleeɓe! Ɗum fof e wayde noon, ena waawi wiyeede hannde o wontii oorndiiɗo ("hors-jeu")! Elii Wul Vaal haalaani ko fayi e wuro caggal nde wowlaandu dawrugol makko bayyinaa: o jaɓaani wonde Muritani e wonndi e caɗeele ngenndi, caɗeele ɗe ɓaleeɓe njiyi e leydi ndii salaama heftineede. Ndeke Elii suɓii ko pahɗugol e ngumndam kala nde haala "naamnal ngenndiwal" ngal umminaa! Ɗum ena ɓeydi tuuma wonde alaa laamɗo capaato mo wonndaani e salaare yoo pulaar e wolof e Sooninke ndokke potal e aarabeere, mbaɗtee ɗemɗe laamiije. Hakkunde gargol Elii e tooɗe laamɗoyaŋkooje baɗɗe e hitaande 2007, ena wayi hono caɗeele keewɗe ko ko ndeƴƴaa e dow ɗaminaade Elii ena hokkita laamu nguu siwil en, e addi mo o tootondiri e ɓiyɓe Muritani. Kono hay nde Siidi Wul Seek Abdallaahi nawi raay e toɗɗe 2007 ɗee, ena hulanoo mburu fof tan ko fariŋ, o wonaa gaddoowo gowlaali luurduɗi e pewjanɗe safalɓe njiimde leydi ndii tawa alaa mo pecata so wonaa e ko'e mum'en. Hol ko waɗi-mi wiyde noon? Kooniŋkooɓe tottii laamu siwil en, kono ɓoggol ngol ɓe kaɓɓi e makko ko ko rewnaa tan, haɓɓitaaka. Siidi haɓɓaa ko ngada, ena wonndi e ɓoggol: kala nde o wiyi omo woɗɗoya, ɓe mbippa ngol, o arta e maɓɓe! Kono hay so tuuba ko ko tufni, kañum ɓuri wellinaade: yaakaare ena yowii e laamu siwil toɗɗaangu ngadangu ngu Muritani meeɗi dañde.
Yaakaare gonnooɗo koyɗol fuɗɗiima wontude goonga sabu laamu Muritani udditii noppi mum waɗtii heɗaade wulaango haɓanteeɓe hakkeeji ɓalaaɓe. Laamu Siidi wiyi ena weeɗi junngo kala Muritaninaajo daraniiɗo moƴƴere leydi ndii. Ngaal damal ngal Siidi udditi woni ko saabii hannde gartugol ujunnaaje moolinooɓe e leyɗeele bayɗe hono Senegaal, Maali, e goɗɗitiiɗe... On sahaa, yantude e yonta Elii Vaal, ena wayi hono peeje aaraabinde leydi ndii ko ko joñaa nih. Lanndaaji mbaɗtii haalde haala "naamnal ngenndiwal" e rajooji e teleeji: ndeke ena sikkaa ko ɓuri bonde koo heedi ko caggal.
Peeje ngada e ɓoggol?
Kono Siidi waawaano woɗɗoyde sabu ngada mo o haɓɓaa oo, sabu ɓoogol ngl kooniŋkooɓe kaɓɓi e makko ngol. Ngati o fuuɗɗii ferde mbootu, ɓe mbippi ɓoggol, o ari omo ɓurɓii. Haala haalii haa heewi, seppooji, ñiŋooje, gulaali pelle adunayaŋkooje: hay pos nafaani, Generaal Asiis ɓuuftiima haa laaɓi, ɓoornii wutte waliyyu garɗo danndude ngenndi Muritani. Doole addi-mo, fuuti joɗɗini-mo... Kono laabii tan ko Asiis woni hannde jom doole e leydi ndii. Kala mo seedinoo kampaañ toɗɗe laamɗoyaŋkooje 2009 ɗee ena jogii yaakaare wonde Asiis maa won ko firti Alla e makko waayde joofaade ngoƴaaji renndo ngoo. O joofiima hay ngoƴaaji ɓaleeɓe biyanooɗi ngoodaani. Eɗen ciiftora wolaango makko to Kayhaydi nde o holliti wonde ɓaleeɓe mbaɗaama golle bonɗe etee hakkeeji mum'en poti ko yoolteede! Hay laamɗo capaato gooto meeɗaa naneede ena miijoo ɗum nih saka ena wowla ɗum e reedu Fuuta. Asiis faamii hol no wooteeji ɓaleeɓe keɓortoo e toɗɗe laamɗoyaŋkooje ɗe o felliti yuɓɓinde ngam laaɓɓinde innde makko e kuudetaa mo o waɗi oo. Oon sahaa, pelle keewɗe, ena jeyaa heen pelle ɓaleeɓe, ena ndenndi e FNDD ngam haɓanaade duttagol laamu e juuɗe toɗɗaaɗo Sidi Wul Seek. Kono Asiis, e ƴoƴe mum, seerndii ɓaleeɓe sabu gowlaali makko ngaddii sikki-sakka e ɓerɗe heewɓe: biyɗo ena humtana en piɓle tonnguɗe en gila duuɓi, kaalɗo ko hay laamɗo gooto meeɗaa haalde e baɗte gonndigal hakkunde leƴƴi Muritani, en ndewat e mum sabu haala makko ena weli en, walla en nefat-mo sabu ko o gujjuɗo laamu? Ko ɗoon woni laabi celi ɗo yoga e men muurdi, ɓee payi jeeri, ɓayi payi waalo!
Asiis toɗɗaama, Asiis jooɗiima e laamu. En ganrtataa e yoga e dille baɗɗe e dumunnaaji ɗi toɗɗe ɗee kuccanaa: seppooji FNDD nder e caggal leydi, gulwulti hakkunde AJD/MR e FLAM, debaaji ɗi ngasataa e dow jaɓre walla ñiŋoore kuudetaa oo haa yettii nanondire ciifaaɗeto Dakaar Senegaal e gardogol jaagorgal geɗe hakkundeleyɗiije Senegaal hono Seek Tijjaani Gaajo!
Won ko hesɗi ko joli e hoore laamu nguu hannde: ko wowlaandu mawɗo jaagorɗe leydi ndii hono Wul Mohamed Laghdaf ngartirngu "aarabaagal leydi Muritani" ngal hiisaaki leƴƴi goɗɗi ɗi ngonaa aarabeeɓe! Ko ñalnde 1 MBooy 2010 laamu Muritani mawnini "ñalngu ɗemngal aarabeere". Kaŋko mawɗo jaagorɗe oo, o hollitii wonde so wonaa aarabaagal naatnee e fannuuji nguurndam leydi ndii kala, "en timmaani tawo". O wiyi wonde haɗi ɗemngal aarabeere ndee ƴellitaade ko "ɗemkon" goɗnkon ɗe [woɗɓe] kaalata! Yoga e ɓaleeɓe Muritani ngirñitorii noon ngal ngam wullitaade ndee "ruttaade bonde e yontaaji niɓɓi" ɗemnooɗi yooɓaade kisal ngenndi ndii... Ko ɗum woni hannde haala mawka ubbitaaka e laamu Abdel Asiis! Ko ɗum woni ko njogor-ɗen faccirde e hiñde e rogere men ɗiɗaɓere arore... (en jokki)
Kuɗol Ibraahiima SAAR
Source: Les News, Dawrugol
Actualités
